LL:n Torstaitreenit; Mitä, Miten ja Miksi, osa2: teemat

Osassa 2 paneudutaan torstaitreenien teema-osioon. Tämä osio on otettu osaksi treenejä tavoitteena avata uusille harrastajille, mistä tässä juoksupuuhastelussa on kysymys ja jo pidemmälle ehtineille harrastajille antaa ehkä uusia näkökulmia tai vahvistaa osaamista. Kaikille yhteinen tavoite on varmistaa, että handlerit eivät omalla toiminnallaan aiheuta vaaraa tai vammoja koiralle tai itselleen.

Osiossa käsitellään juoksupuuhasteluun ja treenaamiseen liittyviä asioita, kuten mitä on treenaaminen, harjoittelun vuosikello, lämmittely ja jäähdyttely, viehevarmuuden merkitys, yms. Tarkoitus on avata mitä eri asiat tarkoittavat treenaamisessa sekä mitä asioita on otettava huomioon tavoitteellisessa harjoittelussa. Mottona on "Treenaaminen kannattaa aina". 

Mutta mitä on treenaaminen? Valitettavan usein treenaaminen nähdään ratakierrosten kiertämisenä. Itse asiassa, kun käydään tiistaitreeneissä juoksemassa ratakierros tai maastokierros, nähdään onko treeni tuottanut tulosta, tai onko kenties jokin asia pielessä ja mitä asialle voitaisiin tehdä. Pääosin koira treenataan kotona, ja kerhon harjoituksissa käydään varmistamassa että treeni toimii. Ryhmässä juoksemista on vaikeampi treenata kotona, joten sen harjoittelu painottuu kerhojen harjoituksiin. Kaikki se puuhastelu, joka tähtää koiran hyvään suoritukseen ratakilpailussa tai maastokokeessa, on treenaamista.

Muista monipuolisuus treenissä, edes hyvin vietikkäälläkään vinttikoiralla ei välttämättä treeni kehity, jos harjoitukset ovat aina koemaisia suorituksia. Tästäkin syystä tulee kotona harjoitella. Ei palveluskoirillekaan vedetä treeneissä aina vaan täysimittaisia tottelevaisuuskaavioita. Palkan tulee olla niin hyvä, että se motivoi tekemään.

Viehejuoksussa vieheen tulisi olla koiralle se, jonka vuoksi sitä ajetaan. Loppupalkka voi jäädä saamatta, jos juoksukaveri ei koskaan päästä koiraa vieheelle, tai koppa estää iloittelun eli repimisen ja riepottelun. Välillä pitää antaa koiran repiä muoviviehe kappaleiksi ja kerätä sitten pihalta roskat ja askarrella uusi viehe. Liian paljon moni säästelee palkan antamista ja sitten koiralla motivaatio laskee. 

Leikkiminen koiran kanssa on asia, jota tulisi myös harrastaa paljon. Saalisleikit, taistelu, saaliin luovutus ja siitä palkitseminen uudella saaliilla vahvistaa koiran ja omistajan suhdetta, helpottaa koiran kytkemistä ja vahvistaa sen saalis- ja taisteluviettiä. 

Kun on päästy yhteisymmärrykseen, että treenaaminen on jokapäiväistä puuhaa, palastellaan eli jaotellaan suoritus osiin ja tarkastellaan eri palojen treenaamista. Suorituksesta löytyy helposti esim osat käyttäytyminen koe- ja kilpailupaikalla, viehevarmuus, kunnon kohottaminen, koordinaatio ja motoriikka, reagointi ja lähtönopeus, lihashuolto, arkitottelevaisuus. Kotona treenaamisesta on  blogissa oma kirjoitus. Teemaosiossa pureudutaan tarkemmin muun muassa näihin palasiin ja annetaan vinkkejä miten niitä voisi opetella ja harjaannuttaa.

Hyvin käyttäytyvän koiran kanssa on kiva harrastaa. Toisaalta, kun tullaan radalle niin koira tietää mitä on tulossa ja kiihko nousee, silloin unohtuu helposti kaikki muu. 

 Koira tulisikin kouluttaa kulkemaan hihnassa kiskomatta, tulemaan luokse käskystä, odottamaan hihnan kytkemistä sekä odottamaan. Myös puikkonokat saa opetettua näihin vaikka toisilla se vaatii paljon töitä ja toistoja ja toisilla todella paljon töitä ja toistoja. Yksi vinkki, koirat ovat rutiinieläimiä eli pitävät rutiineista. Opettamalla koira siihen, että aina juostaan täydessä varustuksessa, koira oppii odottamaan, että laitetaan mantteli ja koppa, ne tarkoittavat jotain kivaa. Kun suorituksen jälkeen otetaan varusteet pois, taas odotellaan kunnes laitetaan varusteet takaisin

Luoksetulo ja kytkemisen odottaminen nopeuttavat päivän kulkua. Esimerkiksi kolmessa lähdössä joudutaan kussakin odottamaan 20-25min koiran kiinnisaamista niin päivä venyy tunnilla. Kun päivän pituus on muutenkin 12-14h (maastokoe) niin eihän se kivaa ole, kenellekään. Toinen esimerkki seis-komennon käytöstä ja luoksetulosta voidaan ottaa näyttelystä. Tulet paikalle autolla ja koira karkaa autosta ja juoksentelee parkkipaikalla kun muutkin ovat jännityksissään tulossa autoilla näyttelyyn. Selkeä vaaranpaikka.

Sitten toinen vinkki. Vieheellä leikkiminen: älä koskaan työnnä viehettä tai lelua koiran naamaan, vaan aina poispäin, koira tavoittelee viehettä/lelua. Kun koira palaakin vieheeltä omistajan luo, älä ota kontaktia vaan kiiruhda vieheen luo, kilpailkaa vieheestä, muutaman kerran jälkeen koira jää odottamaan vieheelle taistelua. Taisteluleikit: anna koiran voittaa, lähde karkuun ja anna koiran jahdata itseäsi ja tulla tyrkyttämään lelua sinulle – ei toisin päin.

Koiran tulee osata painella kovaa ja kääntyä jyrkästi myös märällä nurmikolla. Älä välttele kostean kelin treenejä, koska koira ei muuten opi tulkitsemaan erilaisten alustojen liukkautta. Treenit erilaisilla alustoilla opettavat koiraa lukemaan maastoa ja sopeuttamaan oman tekemisen juoksupohjan mukaan.

 Älä pelkää koirasi kaatumista. Kun pennut ja nuoret koirat leikkivät ja jahtaavat toisiaan, usein joku kaatuu. Loukkaantumisiakin voi toki sattua, mutta nurin meno voi näyttää pahemmalta kuin onkaan ja se myös opettaa koiralle tärkeitä taitoja kaatua niin, että kroppa säilyy ehjänä. Jos kaatumisten tai törmäysten pelossa koiraa ei päästetä nuorena riehumaan kavereiden kanssa, voi kropan käyttö kaatumistilanteessa jäädä oppimatta ja tosipaikan tullen loukkaantuminen voi olla jo vakavampi.

Siinä pari esimerkkiä millaisia asioita ja miten teemassa käsitellään, lisäksi vastaillaan kysymyksiin. Blogista löytyy kirjoituksia aiheista.

Treenaaminen kannattaa aina

LL:n Torstaitreenit; Mitä, Miten ja Miksi, osa1: konsepti

 Kirjoituksissa tarkastellaan Luhtilaukkaajien pentu- ja aloittelijaharjoituksia radalla Hyvinkäällä. Torstaitreenien taustaa ja historiaa voi tarkastella Luhtilaukkaajien nettisivulta  (Luhtilaukkaajat.fi). Ensimmäisessä osassa tarkastellaan millainen on LL torstaiharjoitus, seuraavissa kirjoituksissa tarkastellaan jokaista osa-aluetta erikseen. Torstaitreeni on theTorstaitiimin vetämä harjoitus, ts. tiimi määrittää mitä tehdään ja miten tehdään. LL tiistaiharjoitukset ovat vapaat harjoitukset, joissa LL luo puitteet ja treenarit tekevät oman harjoitusohjelmansa mukaiset harjoitteet.

Sitten asiaan:

Torstaiharjoituksessa on 3-5 osiota, riippuen säästä ja henkilöstötilanteesta. Osio 1 on teeman käsittely, osio 2 on vapavieheharjoitus, osio 3 on lähtökoppiharjoittelu, osio 4 on tekniikkarata ja osio 5 moottoripupuharjoittelu. Jokaisessa harjoituksessa on ainakin osiot 1-3.

Varaa joka treenikerralle mukaan oman koirasi huippupalkka, eli maailman parhaat herkut, jos koira on nameista kiinnostunut tai maailman paras lelu, jos se mieluummin leikkii. Varaa mukaan myös vettä, vaikka radalta vettä saakin.

Harjoitus aloitetaan noin 15-20 min teemalla. Teemaosiossa käsitellään juoksupuuhasteluun ja treenaamiseen liittyviä asioita, kuten mitä on treenaaminen, harjoittelun vuosikello, lämmittely ja jäähdyttely, viehevarmuuden merkitys, yms. Tarkoitus on avata mitä eri asiat tarkoittavat treenaamisessa sekä mitä asioita on otettava huomioon tavoitteellisessa harjoittelussa. Samalla pyritään antamaan tietoja turvallisesta treenaamisesta ja ohjaamaan treenareita ymmärtämään koiraa. Vinttikoirien juoksupuuhastelu (rata- ja maastojuoksu, ajue) on erittäin rasittavaa ja koiran tulee olla hyvässä fyysisessä ja henkisessä kunnossa tehdäkseen parhaan mahdollisen suorituksen sekä palautumaan suorituksesta.

Vapavieheharjoittelu tapahtuu radan keskialueella. Harjoituksessa keskitytään viehevarmuuden kehittämiseen ja koordinaation sekä motoriikan kehittämiseen. Harjoituksessa käytetään myös tassuviehettä. Välineistä on blogissa omat kirjoituksensa. Viehevarmuus on keskeisin osaaminen juoksupuuhastelussa. Kun viehevarmuus on vahva, niin koira pyrkii mistään välittämättä saamaan saaliin eli vieheen kiinni. Juoksupuuhastelussa saalis kasa muoviliuskoja, likaisia, pahalta haisevia, niljakkaita, limaisia ja pahalta maistuvia muoviliuskoja. Tämä korostaa viehevarmuuden harjoittelua koko koiran juoksu-uran ajan. Harjoituksessa aloitetaan pienin askelin tutustuminen vieheeseen ja edetään kohti tinkimätöntä vieheen saalistusta.

Lähtökoppiharjoittelu toteutetaan 350m lähtökopilla. Harjoituksessa tarkoituksena on totuttaa koira menemään koppiin, odottamaan siellä rauhassa ja lähtemään kuin "hauki rannasta" vieheen perään veräjän auetessa. Kun koira on viehevarma ja se tietää mitä on tulossa, on erittäin tärkeää opettaa koira odottamaan veräjän aukeamista. Jos koira hyppii ja pomppii sekä kääntyilee kopissa, niin se antaa turhaan tasoitusta muille lähdön koirille.  Harjoituksessa juostaan käsivieheen perässä, jolla pyritään minimoimaan muut häiriötekijät. Harjoitus on nousujohteinen ja tehdään vain sen verran että keskittyminen pysyy korkealla tasolla. Yleensä koira tajuaa koppilähdön idean 3-4 treenikerran jälkeen, jonka jälkeen asiaa hiotaan varmemmaksi.

Tekniikkarata on tarkoitettu viehevarmoille ja hyvässä kunnossa oleville koirille. Se ei ole maastorata vaikka kalustona käytetään maastoradan laitteita. Tekniikkarata on nimensä mukaisesta tarkoitettu tekniikan harjoitteluun: kiihdytys, jarrutus, kääntyminen, kiihdytys, jarrutus, kääntyminen…. Harjoituksen tarkoitus on harjaannuttaa koiraa seuraamaan viehettä ja kääntymään jyrkkiä, toistuvia käännöksiä vieheen perässä. Harjoitus on erittäin rasittava nivelille ja lihaksille. Rata on lyhyt 150-200m ja vaatii koiralta paljon. Samoin handlereitten tulee ymmärtää tekniikkaradan erityisluonne ja harjoittaa koiransa viehevarmaksi, koordinaatio ja motoriikka tulee olla kunnossa sekä erityinen huomio tulee kiinnittää lämmittelyyn ja jäähdyttelyyn. Harjoitusta ei järjestetä mikäli nurmi on kostea ja liukas.

Kun koira on viehevarma, se osaa lähteä kopista vieheen perään ja jää vieheelle odottamaan handleriä, on aika siirtyä ratakierrosten pariin. Luhtilaukkaajilla on käytössä sekä polttomoottoriviehe että sähköviehe. Niitä käytetään eri iltoina jotta koirat tottuvat moottorin ääneen. Kisko pitää kovan äänen johon pitää myös totutella. Harjoittelu aloitetaan jälleen pienin askelin, kunnes koira osaa juosta vieheen perässä eikä ajaudu kovin ulos juoksulinjalta. Tässä vaiheessa aletaan myös juosta täydessä varustuksessa, ensin kopan kanssa, sitten manttelin ja kopan kanssa. Handlereille opastetaan mitä tehdään ennen suoritusta, suorituksen aikana sekä suorituksen jälkeen.

Torstaitreenien "loppukoe" on soolokoejuoksu radalla. Koejuoksussa palkintotuomari seuraa että handleri ja koira hallitsevat ratalähdön vaiheet, koira osaa lähteä kopista, varusteet eivät häiritse koiran suoritusta ja lopussa koira saa saaliin kiinni sekä handleri saa koiran kiinni vieheeltä ja poistuu radalta. Hyväksytty suoritus tarkoittaa että koirakko on valmis siirtymään tiistain vapaisiin harjoituksiin ja suoritettuaan ryhmäkoejuoksut hyväksytysti, etenemään kilpakoiran uralla. Koejuoksussa noudatetaan SVKL sääntöjä. 

Seuraavissa kirjoituksissa paneudutaan yksityiskohtaisemmin eri osioiden sisältöön, tavoitteisiin ja suoritukseen. 

Treenaaminen kannattaa aina